

Tällä viikolla sain iloisia uutisia FCI:ltä, sillä loppukesästä lähettämäni kennelnimianomus oli käsitelty ja minulle on nyt virallisesti myönnettu oma kennelnimi: Tuulismo.
Kävin kasvattajan peruskurssin ensimmäisen kerran juuri täytettyäni 18 vuotta ja koska kurssi oli kerennyt vanhentua, kävin sen uudestaan tänä syksynä. Onnekseni en hakenut kennelnimeä tuolloin aiemmin, sillä nyt sain omalle alkavalle kasvatustyölleni todella merkityksellisen ja itselleni tärkeän nimen. Tuossa nimessä yhdistyy rakkaiden koirieni, Tuulan ja Ismon, nimet.
En suinkaan keksinyt nimeä itse, vaan siitä kaikki kunnia kuuluu rakkaalle ystävälleni ja entiselle kämppikselleni Lauralle, jonka ihanan Meten ansiosta rakastuin tähän rotuun niin syvästi. Kiitos siis Lauralle, ja tietysti myös Metelle – ilman teitä kumpaakaan en olisi tässä ❤
Jos kaikki menee hyvin, niin ensimmäiset Tuulismo-pennut näkevät päivänvalon alkuvuodesta. Pentusuunnitelmista tulen kertomaan myöhemmin lisää ja tietysti päivittämään myös Pentuja -sivua.